Verdino

VIR MVA-arvonimi myönnetty kesäkuussa 2016
Champion-arvonimi myönnetty kesäkuussa 2015
kantakirjattu KTK-II-palkinnolle huhtikuussa 2013, pistein 19 + 18 + 18 + 19 = 74p.
palkittu ERJ-I-palkinnolle joulukuussa 2016, pistein 8,5 + 41 + 16,75 + 20 + 15 = 101,25p.

rotu, sukupuoli:trakehner, ori
väri, säkäkorkeus:tummanruunikko, 167cm
syntynyt:03.05.2012 - (3v 02.08.2012 ikääntyy satunnaisesti)
painotus ja koulutustaso:esteratsastus; Helppo A, 140cm
rekisterinumero:VH13-021-0025
kasvattaja: Milja, Fiktio
omistaja:Ninni H. (VRL-05766)

kuvat © kuvaaja ei tahdo nimeään mainittavan

Verdino muutti meille jo iäkkäänä hevosena, joka oli ollut koko ikänsä kasvattajansa omistuksessa. Ori oli ennättänyt kilpailemaan täydet sijoitukset niin este- kuin kenttäratsastuksessa, joten se pääsi suoraan nauttimaan siitosorin elämästä. Päätimme ristiä orin Vertiksi, sillä se on sympaattinen ja hyvä luonteinen vanha herra, jonka kanssa pystyivät toimaan myös nuoremmat hevosharrastajat. Ratsastettaessa se on varmajalkainen ja nöyrä hevonen, jonka kanssa kaikki on helppoa.

Vertti on ehkä helpoimmista hoidettavista hevosista, koska se taitaa olla yksi tallimme iäkkäimmistä hevosista. Sympaattinen ja ihmisrakas ori nauttii saamastaan huomiosta, joten pitkäksi venähtäneet harjaustuokiot eivät sitä häiritse. Vertti tuppaa painamaan päänsä hoitajaansa vasten kuin pyytääkseen jatkamaan harjaamista. Harjaamisen kuin varustamisen voi huoletta suorittaa niin karsinassa kuin käytävälläkin, sillä tämä hevonen osaa käyttäytyä. Ohitse voi kulkea melkeimpä kuka vain, eikä se tätä vanhaa herraa haittaa. Vertti nostaa kaviot puhdistettavaksi ja pidättelee niitä yllä koko toimenpiteen ajan, joka helpottaa myös hoitajan työskentelyä. Satulointi sujuu vaivattomasti, sillä orin tapoihin ei kuulu turhan päiväinen pullisteleminen. Kuolaimet tulisi lämmittää ennen niiden suuhun laittoa, koska ori sylkäisee viileät kuolaimet pois suustaan.

Ratsastettaessa Vertti on nöyrä ja pyrkii toimimaan ratsastajan antamien apujen mukaisesti. Mikään kouluhevonen se ei ole, joten sileällä työskentely ei kuulu orin vahvuuksiin. Perustuuppaukset se vielä taitaa, mutta jos kuvioihin yritetään tunkea tempon vaihteluita tai muita erikoisuuksia, ei homma enää olekkaan mieluisaa. Uusien asioiden opetteleminen ei kuulu Vertin vahvuuksiin, mutta jo entuudestaan tutut asiat pitävät sen mielen virkeänä. Se omaa kolme hyvää askellajia, jotka kaikki ovat matkaatavoittavia ja joustavia.

Esteet kuuluvat tämän herran vahvuuksiin, sillä sen erinomainen koordinaatiokyky yhdistettynä varmajalkaisuuteen on erinomainen paketti. Vertti on hevonen, joka ei kyttää eteen pystytettyjä esteitä vaan suorittaa tasaisesti, mutta varmasti. Suuremmatkaan esteet eivät saa sitä perääntymään, vaan ori tuntuu menevän läpi vaikka harmaan kiven. Vertti omaa hyvän hyppytekniikan ja kykenee laskemaan itse askeleensa esteelle, mikä helpottaa ratsastajan työskentelyä. Se toimii kuin ajatus, joten katse seuraavalle esteelle ja hevonen on jo menossa.

Vertti on maastovarma hevonen, jonka kanssa pystyy samoilemaan yksin tai porukassa. Maastoesteet ovat myös tämän herramielen, joten niiden hyppääminen on mukavaa vaihtelua kenttätyöskentelyn ohella. Oudommatkaan esteet eivät saa sen mieltä järkkymään, joten ylitse mennään ellei vastassa ole seinä. Vesiesteet ovat osoittautuneet Vertin lemppareiksi, sillä se nauttii vedestä ylitse kaiken.

           
i. Venerdi
trn, 164cm
Ch, KTK-II, ERJ-II
ii. Jack's Boy
tprn, 162cm
VIR MVA Ch, KTK-III
iii. Jack
m, 166cm
iie. Diamondelle
prn, 161cm
ie. Wasservogel
trn, 164cm
Ch, ERJ-III, YLA2, SJP-I
iei. Papierzeichen
trn, 166cm
iee. Babicca
rn, 164cm
e. Quidam Memory KIB
rt, 166cm
KTK-II
ei. Noir Spikeld
rn, 165cm
eii. Noir Quidam
eie. Esther
ee. Echos Carneval
trn, 168cm
eei. Memory Treasure
eee. Aveiro's Echo

ii. Näyttelyissä menestynyt Jack's Boy on harvinaisuus trakehnerien suvuissa, sillä se on jättänyt maailmaan ainoastaan neljä varsaa. Näistä kaksi, Venerdi ja Vogue Spirit, ovat kasvattamiani oreja ja kumpasenkin emänä Wasservogel. Näyttävälle Jackiksi kutsutulle herralle myönnettiin Champion-arvonimi joulukuussa ja vain vajaan kaden viikon päästä, 6.1.2006, se muotovalioitui. Lumi Trakehnersin kasvattama ja Hoarfrostin omistama Jack on miellyttävä käsitellä ja etenkin esteillä se on elementissään. Sitkeys on yksi sen lukuisista hyvistä ominaisuuksista. Ratsastuskilpailuissa sitä ei ole juurikaan nähty, mutta yleislaatuarvostelussa Jack palkittiin kolmannella palkinnolla ja kantakirjaankin se pääsi III-palkinnolle.

ie. Yksi tärkeimmistä tammoistani oli aikanaan Wasservogel, kun perustin trakehnersiittolan Kickback Trakehnersin. Tallin taru ei kauaa kestänyt, mutta Assi oli ja pysyi. Kickbackin alla tamma varsoi kahdesti, oreja kumpanenkin, ja kilpaili jonkin verran. Sittemmin siitä tuli vielä kuuden varsan emä. Niinpä siitostamman uran tuleessa päätökseen Assilla oli viisi ori- ja kolme tammajälkeläistä. Niistä yksi tamma on aikanaan ollut pidemmänkin aikaa omistuksessani, mutta nykyään sen koti on Dark Side Trakehnersissa. Wasservogel on luonteeltaan kiltti ja erittäin utelias. Esteillä tamma on mitä mainioin, kunhan ratsastaja hallitsee ratsunsa. Näyttelyidenkin saralla menestyneelle Assille on myönnetty Champion-arvonimi. Laatuarvosteluista sillä on myös pari palkintoa: ERJ-III ja YLA3, sekä Barrier Showjumperin järjestämästä Showjump-presentationista SJP-I. Wasservogel menehtyi 31-vuotiaana tammikuussa 2009.

iei. Läsipäinen Papierzeichen menestyi elinaikanaan mainiosti rataesteratsastuksen saralla. Se valloitti aina niin kansalliset kuin kansainvälisetkin GP-radat. Näyttelyissä kiertäminen tuotti myös tuloksia, lopulta ori kantakirjattiin ensimmäiselle palkinnolle. Jalostukseen sitä ei juurikaan käytetty; vain kymmenkunta jälkeläistä jatkavat sen kavionjälkiä esteratsastuksen saralla. Ori menehtyi 27 vuoden iässä.

ieii. Kansainvälisestikin menestynyt esteratsu Dérr Hahn oli kuuluisa 70-luvulla. Sen upea läsipää oli lähes jokaisessa lehdessä sen jälkeen, kun se voitti maailmanmestaruuden. Lehtiartikkeleiden ansiosta ori oli kuumaa kamaa kasvattajien ja muiden tammanomistajien keskuudessa ja astutuskyselyitä sateli päivittäin useita kymmeniä. Dérr Hahn:n omistaja kuitenkin päätti rajoittaa oriin jalostuskäyttöä, vaikka loppujen lopuksi varsoja syntyikin 70 kappaletta. Suurin osa jälkeläisistä oli oreja. Dérr Hahn lopetettiin jalkavaivojen vuoksi 22-vuotiaana.

iee. Kisauransa varhain lopettanut Babicca ei oikein ottanut enää menestyäkseen siirryttyään kansallisiin luokkiin. Aiemmin se oli sijoittunut lähes tuosta noin vain. Se ei enää näyttänyt nauttivan hyppäämisestä, joten omistaja päätti suosiolla siirtää Babiccan siitostammaksi. Toimi se erinomaisesti kuitenkin vielä harrastehevosena. Se sai viisi jälkeläistä, kolme tammaa ja kaksi oriita. Vihreämmille laitumille tamma kirmasi 23-vuotiaana.

kirjoittanut entinen omistaja

Jälkikasvu

s. 10.01.2014 o. Brando Alezander e. Bermuda Chase CTN kisannut porrastetuissa
s. 06.02.2014 t. Limone Ley e. Lemony Hexen kadonnut
s. 27.12.2014 o. Ramant Verdon e. Opaal F kisannut porrastetuissa
s. 26.05.2015 o. Santos F e. Saffron F
s. 20.02.2017 o. Moose's Vengeful Edition e. Zodiac Unlimited Edition

Kilpailukalenteri

Näyttelytulokset
30.04.2017 VSN Hervannan Oriasema, puoliveriorit - RCH (tuomari : Sirpa)

01.04.2016 NJ Rosenhof - MVA-SERT (tuomari : Kati)
06.02.2015 NJ VSPY - irtoSERT (tuomari : Vibaja)
23.11.2014 NJ Moon Sugar Ltd - irtoSERT (tuomari : Jade)
06.02.2013 NJ Eton Stud - MVA-SERT (tuomari : Shonna S.)

61 "RJ-sijoitusta, joista voittoja 15
31.05.2015 - ERJ-Cup - Ventos - 130 cm - 06/155
26.03.2013 - ERJ - Bogart&Britanov - 140 cm - 07/60
25.03.2013 - ERJ - Doomsday Sporthorses - 140 cm - 04/30
23.03.2013 - ERJ - Doomsday Sporthorses - 140 cm - 01/30
19.03.2013 - ERJ - Doomsday Sporthorses - 140 cm - 05/30
18.03.2013 - ERJ - Doomsday Sporthorses - 140 cm - 03/30
18.03.2013 - ERJ - Bogart&Britanov - 130 cm - 02/30
17.03.2013 - ERJ - Bogart&Britanov - 130 cm - 04/30
16.03.2013 - ERJ - Doomsday Sporthorses - 140 cm - 04/30
15.03.2013 - ERJ - Elgwir Arabians - 140 cm - 03/30
15.03.2013 - ERJ - Kilpailukeskus Stewart - 130 cm - 05/40
14.03.2013 - ERJ - Kilpailukeskus Stewart - 130 cm - 01/40
14.03.2013 - ERJ - Bogart&Britanov - 130 cm - 01/30
13.03.2013 - ERJ - Elgwir Arabians - 130 cm - 01/30
11.03.2013 - ERJ - Bogart&Britanov - 130 cm - 05/40
10.03.2013 - ERJ - Linya Stud - 140 cm - 04/40
08.03.2013 - ERJ - Team Obnoxious - 140 cm - 03/30
05.03.2013 - ERJ - Elgwir Arabians - 140 cm - 02/30
05.03.2013 - ERJ - Elgwir Arabians - 130 cm - 03/30
05.03.2013 - ERJ - London Trakehners - 140 cm - 03/50
04.03.2013 - ERJ - Bairdon - 130 cm - 03/30
04.03.2013 - ERJ - Bairdon - 130 cm - 02/30
04.03.2013 - ERJ - Kaylee Stables - 140 cm - 05/30
03.03.2013 - ERJ - Elgwir Arabians - 140 cm - 02/30
03.03.2013 - ERJ - Elgwir Arabians - 130 cm - 05/30
02.03.2013 - ERJ - Escorant Trakehners - 140 cm - 02/30
02.03.2013 - ERJ - Kaylee Stables - 140 cm - 01/30
01.03.2013 - ERJ - Elgwir Arabians - 130 cm - 03/30
01.03.2013 - ERJ - Kaylee Stables - 140 cm - 05/30
26.02.2013 - ERJ - Escorant Trakehners - 140 cm - 01/30
23.02.2013 - ERJ - Stall Lumos - 130 cm - 02/38
21.02.2013 - ERJ - Koston Suomenhevoset - 130 cm - 06/60
21.02.2013 - ERJ - Stall Lumos - 140 cm - 02/37
20.02.2013 - ERJ - Bogart&Britanov - 120 cm - 07/50
20.02.2013 - ERJ - Bogart&Britanov - 140 cm - 04/30
17.02.2013 - ERJ - Kaylee Stables - 140 cm - 02/30
17.02.2013 - ERJ - Bogart&Britanov - 140 cm - 03/44
15.02.2013 - ERJ - Bogart&Britanov - 140 cm - 01/44
15.02.2013 - ERJ - Koston Suomenhevoset - 130 cm - 01/60
13.02.2013 - ERJ - Juksula - 130 cm - 01/60
12.02.2013 - ERJ - Konkkaronkka - 110 cm - 04/40
12.02.2013 - ERJ - Kilpailukeskus Stewart - 140 cm - 02/40
11.02.2013 - ERJ - Kilpailukeskus Stewart - 140 cm - 03/40
10.02.2013 - ERJ - Bogart&Britanov - 140 cm - 03/40
10.02.2013 - ERJ - Juksula - 140 cm - 02/60
10.02.2013 - ERJ - Kirbera - 130 cm - 03/30
09.02.2013 - ERJ - Konkkaronkka - 110 cm - 01/40
07.02.2013 - ERJ - Kirbera - 130 cm - 01/30
07.02.2013 - ERJ - Cabin 21 - 130 cm - 03/30
06.02.2013 - ERJ - Cabin 21 - 140 cm - 05/30
06.02.2013 - ERJ - Cabin 21 - 130 cm - 04/30
06.02.2013 - ERJ - Konkkaronkka - 110 cm - 03/40
06.02.2013 - ERJ - Taavilan Suomenhevoset - 120 cm - 01/32
05.02.2013 - ERJ - Taavilan Suomenhevoset - 120 cm - 01/50
04.02.2013 - ERJ - Taavilan Suomenhevoset - 120 cm - 04/32
04.02.2013 - ERJ - Cabin 21 - 140 cm - 02/30
03.02.2013 - ERJ - Konkkaronkka - 110 cm - 05/40
01.02.2013 - ERJ - Kilpailukeskus Stewart - 130 cm - 01/34
31.01.2013 - ERJ - Eton Stud - 140 cm - 01/32
31.01.2013 - ERJ - Oak Hill Event Park - 140 cm - 02/32
31.01.2013 - ERJ - Oak Hill Event Park - 130 cm - 02/32
30.01.2013 - ERJ - Kilpailukeskus Stewart - 140 cm - 02/40


38 KERJ-sijoitusta, joista voittoja 8
18.08.2013 - KERJ - Kärmeniemi - CIC1 - 05/29
17.08.2013 - KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 02/50
13.08.2013 - KERJ - KK Bailador - CIC2 - 03/35
10.08.2013 - KERJ - KK Bailador - CIC2 - 02/50
20.07.2013 - KERJ-Cup - Taikakuun Kartano - CIC2 - 02/26
20.07.2013 - KERJ - Suprant - CIC2 - 02/22
08.07.2013 - KERJ - Solo - CIC2 - 01/30
01.06.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 01/36
27.05.2013 - KERJ - Rajaton - CIC2 - 01/29
15.05.2013 - KERJ - Riihen ponitalli - CIC2 - 02/30
14.05.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 01/37
13.05.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 02/37
29.04.2013 - KERJ - Akileya - CIC2 - 05/30
21.04.2013 - KERJ - Suprant - CIC2 - 04/30
19.04.2013 - KERJ - Suprant - CIC2 - 02/30
17.04.2013 - KERJ - Suprant - CIC2 - 01/30
13.04.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 03/28
05.04.2013 - KERJ - KK Bailador - CIC2 - 03/40
04.04.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 04/22
03.04.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 02/22
30.03.2013 - KERJ - Suprant - CIC2 - 01/30
29.03.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 02/22
29.03.2013 - KERJ - Suprant - CIC2 - 01/30
28.03.2013 - KERJ - Suprant - CIC2 - 05/30
26.03.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 01/27
25.03.2013 - KERJ - Suprant - CIC2 - 02/35
23.03.2013 - KERJ - Suprant - CIC2 - 04/30
16.03.2013 - KERJ - Akileya - CIC2 - 02/50
15.03.2013 - KERJ - Wyonn - CIC2 - 04/40
12.03.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 06/50
04.03.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 05/50
04.03.2013 - KERJ - Bairdon - CIC2 - 02/30
02.03.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 05/50
28.02.2013 - KERJ - Bairdon - CIC2 - 03/30
25.02.2013 - KERJ - Bairdon - CIC2 - 04/30
18.02.2013 - KERJ - Bellamy - CIC2 - 04/25
18.02.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 04/50
17.02.2013 - KERJ - Bellamy - CIC2 - 01/25
07.02.2013 - KERJ - Strix Stable - CIC2 - 06/50

Päiväkirjamerkinnät & valmennukset

20.11.2016 - ulkopuolinen ratsuttaja - kirjoittanut : VP
Hervannan tallin käytävälle päästyäni minua oli vastassa tallityöntekijä sekä kuvankaunis tummanruunikko trakehnerori Vertti, joka kaipasi Ninnin pitkittyneen sairasloman vuoksi perusteellista läpiratsastusta. Tallityöntekijä laittoi Vertille vielä viimeiset varusteet, ja kertoi samalla orin perusluonteesta ja -olemisesta, jonka lisäksi hän kertoi, että voisi tulla nostamaan minulle tarpeen vaatiessa esteitä. Maneesiin päästyämme rakensimme yhdessä tuumin muutamia estetehtäviä, vaikka pääpaino päivän ratsastuksessa tulisikin olemaan sileäntyöskentelyn parissa.

Orin käveltyä alkukäynnit keräsin ohjat käteen ja lähdin työstämään sitä puolitetulla maneesilla niin, että kuljimme niin sanotun neliön uraa pitkin ja aina kulmaan tultaessa kokosin oria paremmin kahden pohkeen ja ohjan väliin ja pyysin sitä muuttamaan suuntaa muutaman takaosakäännös-askeleen avulla. Alkuun Vertti oli järkyttävän hidas pohkeelle ja se tuntui jopa vastustelevan normaalia ohjastuntumaa, joten sain ihan toden teolla käyttää aktivoivia pohjeapuja. Kun sain Vertin vastaamaan pohjeapuihin hieman paremmin, se tuntui tulevan myös paremmalle kuolaintuntumalle vaikka se edelleen kulki aavistuksen etupainoisena. Tehtävän sisällä työstäessä vielä käynti - pysähdys - peruutus siirtymiä sain hiljalleen Vertin takajalat aktiiviseksi ja se alkoi kantamaan itseään yhä paremmin lavat ylhäällä.

Ravissa ja laukassa lähdin työstämään oria kevyen istunnan sijasta perusistunnassa, sillä halusin istua mahdollisimman lähellä oria jotta pystyisin käyttämään apuja yhä nopeammin. Alkuun taivuttelin oria erinäisillä suorilla ja kaarevilla urilla asetuksen suuntaa hiljalleen vaihdellen, jonka jälkeen lähdin työstämään oria sekä ravissa että laukassa melko ison taivutuksen omaavalla avotaivutuksella. Tässä tehtävässä huolehdin, että ori pysyy ulkoapujen tuella eikä lähde luikertelemaan apuja karkuun ja kutittelin sen polkevaa takajalkaa kevyellä raipan kosketuksella. Avotaivutuksessa sain jo todella hyviä pätkiä aikaan; ori polki varsin voimakasta ja tahdikasta askellajia ja malttoi jäädä puolipidätteestä odottamaan jolloin sen eteenpäinpyrkivät askellajit saivat alleen myös ilmaa.

Pienten välikäyntien jälkeen lähdin työstämään oria melko pienillä esteillä, joita oli sijoitettu pitkin maneesia. Tarkoituksena oli Saksalaisten tyyliin tulla esteitä ilman suurempaa suunnitelmaa sieltä sun täältä, ja vahtia että hevonen pysyy kontrollissa joka ikinen askel. Hypätessä halusin, että Vertti uskaltaa lähteä esteelle rohkeasti niin kootusta kuin lisätystä laukasta ja että se reagoi sekä pidättäviin että lisää pyytäviin apuihin välittömästi. Alkuun Vertti tuntui innostuvan esteistä jonkin verran ja sain pysytellä esteiden jälkeen melko lähellä satulaa, jotta sain hevosen takaisin haluamaani tempoon, mutta muutaman kontrollitehtävänä tehdyn laukka - pysähdys - peruutus - laukka siirtymän jälkeen Vertti alkoi ymmärtämään, mitä siltä todella halusin. Esteiden välissä saatoin jatkaa pitkiäkin aikoja sileäntyöskentelyn parissa, jolloin Vertin ratsastettavuus ja kuuliaisuus muuttui jatkuvasti parempaan suuntaan.

Ratsutuksen päätteeksi Vertti oli jo erittäin kiva ratsastaa; se oli herkkä ja kuuliainen sekä pohkeelle että istunnalle, se kantoi itseään kevyenä hyvässä muodossa ja kaiken hyvän lisäksi se tuntui varsin tyytyväiseltä vaadittuun muotoon. Koska hevonen oli ollut ratsutuksen alkuun äärettömän hidas ja etupainoinen, en tänään ratsastanut hevosta eteen-alas, koska se olisi heittänyt tehdyn työn niin sanotusti hukkaan. Sen sijaan ori pääsi tallityöntekijän toimesta pitkille loppukäynneille maastoon, ja minä pääsin jatkamaan iltaa omien hevosten pariin.

19.11.2016 - estevalmennus - kirjoittanut : Sippe
Saavuin Hervannan oriasemalle talvisena aamupäivänä. En ollut vieraillut tallilla aikaisemmin, vaikka olinkin kuullut paikasta pelkkää hyvää ja myös astuttanut tammojani sen oreilla. Tänään olin tullut valmentamaan Hervannan omistajaa NinniH:ta ja tämän upeaa puoliverioria Verdinoa esteiden saralla. Astelin lumisen pihan poikki tallin ovelle, ja astuin sisään valoisaan rakennukseen.

NinniH oli parhaillaan käytävällä nostamassa satulaa hevosensa selkään, ja tervehti minua iloisesti. Vertti katseli korvat pystyssä kun kävelin käytävän toisesta päästä lähemmäs. Annoin oriin haistella kättäni, ja rapsutin komeaa hevosta kevyesti poskesta. Juttelimme NinniH:n kanssa hetkisen, samalla kun nainen kiinnitti satulavyön ja pujotti suitset Vertin päähän. Tänään ratsukon kanssa olisi tarkoitus jumppailla pitkillä innareilla ja mahdollisesti niihin yhdistetyillä isommilla esteillä.

Maneesissa NinniH nousi ratsunsa selkään jakkaralta, ja sääti jalustimia ja satulavyötä vielä selästä käsin. Vertti seisoi kaiken tämän ajan paikallaan kuin patsas, ja katseli vain tyynesti ympärilleen. Minä aloin raahata estevarastosta puomeja, tolppia ja kannattimia samalla kun valmennettava ratsukko sai verkata sileällä itsenäisesti.

Esteillä harjoittelu aloitettiin ensin hyppäämällä muutamalle verkkaristikkoa, jotka olin asettanut ympyrälle. Ympyrän kummallakin puoliskolla oli kaksi estettä, jotka olivat melko lähekkäin toisiaan. Hyppääminen ympyrällä ei tuottanut Ninnille tai Vertille vaikeuksia, ja hetken kuluttua siirryttiinkin jo varsinaisiin tehtäviin.

Olin rakentanut pitkälle sivulle seitsemän esteen jumppasarjan, jonka hypyt koostuivat reilun puolen metrin korkuisista pystyistä. Innarin jälkeen tuli pari askelta laukkaa, jonka jälkeen aluksi vain noin metrikympin kokoinen okseri. NinniH nosti kulmasta laukan, ja käänsi Vertin kohti tehtävää. Ratsu laukkasi hallitusti ja tasaisesti, kohti jumppasarjaa, joka ei tuottanut hankaluuksia. Viimeisen pikkupystyn jälkeen Vertti pidensi askeltaan ja nosti päätään valmistautuen isompaan hyppyyn, ja lipui tämänkin esteen yli loistavalla tyylillä. Tehtävää tultiin vielä useampaan kertaan niin, että okseria korotettiin pikkuhiljaa, ja ratsukon suoritukset vain paranivat kerta kerralta. Lopuksi NinniH ja Vertti saivat vielä hypätä pienen radantyngän, ja lopettelimme loistavasti sujuneen valmennuksen siihen.

11.11.2016 - estevalmennus - kirjoittanut : Lotta
Saavuin tänään valmentamaan Ninniä sekä komeaa Verdino -nimistä tummanruunikkoa trakehneroria. Olin ajatellut että tänään kävisimme läpi muutamia erikoisesteitä. Olin pyytänyt tallityttöjä kasaamaan aiemmin, jo muutaman muurin sekä vesiesteen, unohtamatta tietenkään kauheita kukkakoristeita. Kaksikko olikin jo suorittanut pyynnöstäni alkuverryttelyt ennen saapumistani, joten pääsimme suoraan asiaan. Esittelin heille hieman valmennustyyliäni ja kerroin tämän päivän tavoitteistani. Ninni kertoi että Vertti omaa hyvän hyppytekniikan ja kykenee kuulemma laskemaan itse askeleensa esteelle. Tämän kuultuani pyysin kasaamaan vielä muurien väliin yhden ristikon tasan viidentoista askeleen päähän molemmista esteistä.

Aloitimme ensiksi vesiesteestä sekä kukallisesta trippelistä, joiden ylitys sujui erinomaisesti kukista huolimatta. Kun ratsukko oli suorittanut radan ensimmäisen osan täysin puhtaasti, ehdotin että siirtyisimme seuraavaan osaan, joka oli muurit ja ristikko. Radan korkeudeksi olin aiemmin sopinut 130cm, mutta niin hyvin menneen ensimmäisen osan takia päätin nostaa korkeutta Vertin oikealle tasolle. Ohjeistin heitä miettimään tarkasti askeleensa, ja he onnistuivatkin tehtävässään erityisen hyvin. Kaksikko sai suorittaa radan toisen osan vielä vielä muutamaan kertaan, suuntia vaihdellen. Kun ratsukko sai hypättyä nämä viimeisetkin kerrat erittäin onnistuneesi, oli vuoro koko radan suorittamisen vuoro. Olin vielä päättänyt ottaa aikaa sekunttikellolla muutaman kerran, jotta voisin verrata muutamaa yritystä keskenään. Ensimmäinen yritys sujui vähän haparoiden; muutama puomi kolahti trippelistä, mutta pienillä korjaustoimenpiteillä seuraava yritys voisi onnistua paremmin. Toinen ja samalla viimeinen kierros oli mielestäni kaikkein paras, sillä jokainen puomi pysyi kannattamillan ja aikakin oli mielestäni erinomainen. Kiitin ratsukkoa hienosta valmennuksesta ja annuin luvan loppuverryttelyihin.

31.07.2016 - uusi tulokas - kirjoittanut : omistaja
Verdino oli meille muuttaessaan jo kokenut hevonen, sillä se oli kierrellyt menestyksekkäästi niin este- kuin kenttäratojakin. Menestyksestään huolimatta Milja oli päättänyt myydä sen parempaan kotiin, jossa se saisi viettää ansaitsemiaan eläkepäiviä ja pyörähtää laatuarvosteluissa kun niiden aika on. Ori nimettiinkin nopeasti talli henkilökunnan kesken Vertiksi, jolta se toden totta näytti. Sen sympaattinen luonne teki meistä jokaiseen vaikutuksen, joten arki tämän hevosen kanssa tulisi olemaan vaivatonta.

Ensimmäiset päivät kuluivat lähinnä tutustuessa uuteen tulokkaaseen, mutta pikku hiljaa uskallettiin haaveilla satulaan noususta, vaikka olihan ori koeratsastettu ennen meille tuloaan. Tosin tämä onnekas ei ollut oriaseman omistaja vaan meidän oma ratsuttaja, jolla oli kokemusta useamman vuoden takaa. Ratsastuksesta puhuttaessa tuntui into selkään nousemisesta vain kasvaa, sillä olihan nainen kehuskellut orin nöyrää työskentelyä. Ninni päättikin tarttua härkää sarvista ja uskaltautua varustamaan tuon komean ruunikon, joka suorastaan halusi lähteä töihin. Vertti painoikin päänsä naista vasten, se jos mikä sai hämmenyksen nousemaan kasvoille - Miksei kukaan muu tallin hevonen voisi käyttäytyä näin? Olihan se suorasanainen ihme saada lempeä hevoselta, joka oli vieläpä tallin uusin asukas. Harjaaminen ja varustaminen tuntuivat sujuvan totuttua tapaa nopeammin, sillä lähestulkoon jokainen pisti jossakin asiassa vastaan, muttei tämä. Ninni tarttui orin ohjista ja talutti tämän maneesiin, missä pääsisi tekemään parempaa tuttavuutta työskentelyn lomassa.

Raskaita maneesin ovia avatessa ei hevonen reagoinut kovaan kolahdukseenkaan vaan seisoi tyynen rauhallisesti naisen rinnalla, mikä hämmästytti suuresti. Rohkeampikin hevonen olisi moisesta säpsähtänyt, mutta ei mikään tuntunut saavan oria repeämään liitoksistaan, mikä on enemmän kuin positiivinen asia. Satulaan noustessa Vertti seisoi paikoillaan, eikä hievahtanut suuntaan tai toiseen vaan ratsastaja sai rauhassa kavuta tämän selkään. Ruunikon ottaessa ensimmäiset askeleet nainen tuntui olevan taivaassa, sillä sen joustavat ja matkaatavoittavat askeleet olivat jotain sanoin kuvailematonta. Alkukäynneistä siirryttäessa ravityöskentelyyn, tuntui ori toimivan kuin ajatus, vaikka varsinaisesti mikään kouluhevonen ollutkaan. Perusasiat se tuntui handlaavan hyvin, mutta vaikeammat kuten etu- ja takaosakäännökset eivät enää sujuneet, joista päätettiinkin lopulta luopua. Vertti oli juuri sellainen mitä koeratsastuksen tehnyt ratsuttaja oli sanonut "nöyrä", joka kuunteli jokaista ratsastajan antamaa apua, eikä sooloillut omiaan. Ensi kosketus tähän hevoseen oli omistajan mieleen, sillä ensimmäistä kertaa hän oli ostanut hevosen, jonka hankitaa ei ole katunut vielä tänäkään päivä.