palkittu YLA2-palkinnolla lokakuun tilaisuudessa 2016, pistein 25,5 + 25,5 + 17 + 16 + 5 = 89p.
kantakirjattu KTK-III-palkinnolla maaliskuun tilaisuudessa 2016, pistein 17 + 17 + 17 + 16 = 67p.
palkittu KRJ-I-palkinnolla maaliskuun tilaisuudessa 2016, pistein 7 + 40 + 22 + 20 + 15 = 104p.
palkittu SLA-II-palkinnolla huhtikuun tilaisuudessa 2016, pistein 12 + 20 + 23 + 20 + 10 = 85p.

rotu, sukupuoli:suomenhevonen, ori
väri, säkäkorkeus:tummanrautias, 155cm
syntynyt:28.11.2015 - (3v 05.12.2015, 8v 05.01.2016 ikääntyy satunnaisesti)
painotus ja koulutustaso:kouluratsastus; Vaativa B
rekisterinumero:VH15-018-2476
kasvattaja: Kuuralehto
omistaja:Ninni H. (VRL-05766)

kuvat © S.H.

Tonttu on täysin nimensä veroinen ori, sillä se on omanlaisensa hölmöilijä, jolle saa kaiken vääntää rautalangasta. Tahallaanhan se ei tonttu ole, sillä onhan se vielä nuori ja kokematon. Hoidettaessa ori on aikamoinen säheltäjä, joka ei aina tajua omaa kokoaan. Selästä käsin se onkin omalaatuinen, sillä Tonttu tuppaa tekemään omiaan, jos ratsastaja antaa siihen mahdollisuuden.

Hoidettaessa Tontun kanssa tulee olla varuillaan, sillä se ei aina huomaa ympärillään hääräävää hoitajaa, jolloin se saattaa liiskata tämän takamuksellaan karsinan seinään. Tarkoituksellahan ori ei tällaista harrasta, vaan se tuppaa keksittymään kaikkeen muuhuin kuin olennaiseen. Harjattaessa ori onkin syytä sitoa kiinni, jotta vahingoilta voitaisiin välttyä. Sidottuna se jaksaa seisoa paikoillaan, mutta se aina tajua väistää, jolloin sitä voi yrittää ohjata oikeaan suuntaan - eriasia on, että ymmärtääkö ori mitä haet takaa. Sitä kestää harjata kovemmillakin harjan vedoilla, eikä sitä kiinnosta. Varustettaessa Tonttu jaksaa seisoa paikallaan siihen saakka, kun satula lasketaan selkään. Tämän jälkeen se tekeekin kaiken maailman piruetteja välttääkseen kuolainten saannin suuhunsa. Ori ei ole koskaan tykännyt kylmistä ja epämukavista kuolaista, jotka se suuhunsa saa. Pienen valtataistelun jälkeen Tonttu onkin yleensä tyytynyt kohtaloonsa ja ottaa ne nätisti suuhun, mutta näyttää varmasti nyrpeää naamaa.

Ratsastettaessa tarvitsee kovapäisen ratsastajan, joka ei anna Tontulle missään asiassa periksi. Ori varmasti kokeilee jokaisen selkäänsä nousevan tavalla tai toisella, joista yleisin on paikallaan jäpittäminen, jolloin se ei ota askeltakaan. Tässä vaiheessa ratsastajan tulee olla kova ja jatkaa liikkeelle pyytämistä niin kauan, että ori luovuttaa. Pahimmassa tapauksessa ratsastajan antaessa periksi ori saa lisää valtaa itselleen, jolloin yhtesityö sen kanssa on kivenalla. Hyvän ratsastajan alla Tonttu on varsin mukava ratsastaa, sillä se kulkee täysin omalla moottorillaan. Ori omaakin varsin mukavat askellajit, joista ehdoton ykkönen on lennokas laukka.

Sileällä Tontun kanssa tarvitaan pitkää pinnaa kaiken kovapäisyyden lisäksi, sillä se ei jaksa aina innostua erilaisten kiekuroiden ja koukeroiden vääntämisestä. Harjoituksen tulisikin pitää mahdollisimman monipuolisena, jotta orin mielenkiinto pysyy alusta loppuun saakka. Se osaa paljon asioita, mutta on eri asia saako ratsastaja niitä esille. Tontulle pitää antaa selvät avut, jotta se kykenee tekemään asiat oikealla tavalla. Virheelliset tai epäselvästi annetut ohjeet saavat orin epäilemään, jolloin se jättää asioita tekemättä. Orin suoritus onkin kaikessa kauneudessaa kiinni ratsastajan toiminnasta.

i. Sinikummun Taapero
prt, 157cm
KTK-II, KRJ-I, SLA-II, YLA1
ii. Niemelän Teatroni
tprt, 158cm
iii. Ron-Ron-Ronkeli trt, 146cm
iie. Hurjanhauska Tettiina vrt, 153cm
ie. Home-Omenainen
vrt, 156cm
iei. Neptunuksen Järkipää prt, 158cm
iee. Kuutamoakka tprt, 155cm
e. Huippana
sysrt, 161cm
ei. Aarteen Ipana
sysrt, 162cm
eii. Velhon Aarre
eie. Inkeriina
ee. Haipakka
rn, 156cm
eei. Memori
eee. Hiprakkainen

ii. Niemelän Teatroni on tavallinen pulliainen, jonka isäntäväki päätti jättää sen talliinsa seisomaan kuin odottamaan uutta tilaisuutta. Jämäkän rakenteen omaavana se oli käypä kaveri maatilan peltotöihin, jossa hyvä hevonen meni hukkaan. Sukulaistytön ratsastamana ori suoraansanottuna upea ilmestys, se liikkui kevyesti eteen ja omasi kolme hyvää askellajia. Lopulta tilan isäntä teki hyvän valinnan ja antoi tuon hevosen ennakkoperintönä sitä ratsastaneelle tytölle. Viimeinkin Teatroni pääsi arvoiseensa kotiin, jossa sen osaamisesta tiedettiin. Tyttö pääsikin seuraavana vuonna starttaamaan muutamissa koululuokissa, mikä oli suorasanainen menestys! Tuo vuosi jäi kuitenkin orille lyhyeksi, sillä se menehtyi äkillisesti ähkyyn, mutta oli ehtinyt nuoruusvuosinaan jättää maailmaan yhden jälkeläisen.

iii. Ron-Ron-Ronkeli syntyi lapin pohjoisimmassa kolkassa, siellä missä saamelaiset asustavat. Ori kasvoi pienessä kyläpahasessa, josta se myytiin etelämmäs, sillä perheen isännän viinahammasta oli alkanut kolottamaan. Uudessa kodissaan se sai ratsukoulutuksen, jonka myötä pääsi kokeilemaan onneaan pienissä kouluratsastuskilpailuissa, joissa sijoittui kolmen parhaan joukkoon. Omistaja oli niin innoissaan, että jatkoi kilpailemista aina aluetasolle saakka, jonka jälkeen ori sai jäädä toimittamaan siitosorin virkaa. Ihmetykseksi kysyntä oli vähäistä, eikä tiineitä tammoja saatu kuin viisi, joista kolme onnistui varsomaan terveen varsan. Ori laukkausi taivaslaitumille kunnioitettavan 23-vuoden ikäisenä.

iie. Hurjanhauska Tettiina oli täysin nimensä veroinen tamma, sillä sen hullunkurinen luonne ei jättänyt ketään kylmäksi. Kasvattajansa sanoman mukaan tamma oli aina se, joka onnistui karkaamaan karsinastaan ja livistämään naapuriin porkkanavarkaisiin. Se saikin viettää koko ikänsä synnyinkodissaan, jossa siitä koulutettiin tasokas kouluhevonen. Tamma kilpaili useana vuonna välillä menestyen, kuin sijoittuen vähän huonomminkin. Neljäs kisakausi jäi sen viimeiseksi, sillä jalat alkoivat vaivaamaan niin pahasti, että siitä ei ollut kuin enään siitostammaksi. Tamma varsoi monta hienoa varsaa ja rakasti niitä viimeiseen asti, kunnes viimeinen tiineys oli kohtalokas, jolloin varsa sekä emä menehtyivät.

ie. Home-Omenainen, jonka nimi oli jonkun tyhmä päähänpistos. Kasvattaja oli jostain saanut päähän, että tuo tamma oli kuin mätäomena, josta sai nimensäkkin. Todellisuudessa tuo vaaleanrautias tamma oli sympaattinen ja rauhallinen, jonka kanssa pärjäsi kuka vain. Se jäikin synnyinkotiinsa kasvamaan ja myöhemmässä vaiheessa pääsi kokeilemaan kilpahevosenuraa kouluratsastuksessa, mutta starttasi myös muutamissa esteluokissa. Tamma keräsikin useita sijoituksia Vaativa B -tasolta, joista kasvattaja sai olla ylpeä. Kisauran päätyttyä se siirtyi siitokseen ja varsoikin kaksi hienoa jälkeläistä.

iei. Neptunuksen Järkipää oli kovin jääräpäinen ori, jonka kanssa joutui vääntämään kättä jokaisesta asiasta. Hankalan olemuksensa takia, se myytiin kasvattajansa toimesta kenttäratsastajalle, joka luuli pärjäävänsä sen kanssa - Toisin kävi. Parin kuukauden kuluttua hevonen oli taas vaihtanut kotia, jossa oli enemmän kokemusta haastavista hevosista. Kovapäinen omistaja onnistui leipomaan orista kansallisentason kouluhevosen, mikäli oli aikamoinen saavutus. Upea liikkeinen ori toimi erinomaisesti omistajansa alla, eikä kenelläkään muulla ollut sen satulaan mitään asiaa. Pitkän kisauran tehneenä omistaja oli päättänyt sen myydä paikalliselle suomenhevoskasvattaja jalostusoriksi, jossa saisi viettää viimeiset vuotensa. Ori onkin jättänyt jälkeensä noin 100 jälkeläistä.

iee. Kuutamoakka oli sympaattinen tamma, joka toimi ratsastuskoulussa tuntihevosena. Se oli suosittu nuorempien ratsastajien tunneilla, sillä kisakentille tähtäävien mielestä se oli liian laiska. Totta oli, että siihen joutui potkimaan vauhtia, jotta jotain saatiin aikaiseksi. Omistaja oli päättänyt luopua siitä, sillä tammalle oli kertynyt ikääkin jo sen verran, ettei siitä kohta olisi enää mihinkään. Naapurikunnan suomenhevoskasvattaja ostikin hevosen oman talliinsa toimittamaan siitostamman virkaa. Se tiineytyi aina hyvin, varsoi terveitä varsoja sekä hoisi ne hyvin. Tammalle jouduttiin kuitenkin jättämään hyvästit, sillä se oli kaatunut tarhassaan ja katkaissut jalkansa, jolloin ainoa vaihtoehto oli päästää se tuskistaan.

Jälkikasvu

Kuukarin Hankitonttu ei ole enää käytettävissä jalostukseen! - jälkeläisiä 7, joista oreja 4 ja tammoja 3

s. 24.12.2015 o. Talvitonttu e. Talvikaira
s. 30.12.2015 o. Harmonian Saunatonttu e. Karkuretken Ilotyttö
s. 16.01.2016 o. Vekaratonttu e. Lakean Namuliina
s. 16.01.2016 o. Vaniman Henkitonttu e. Seljasaaren Helmetär KTK-II, SV-I
s. 27.01.2016 t. Kielokankaan Haltijatonttu e. Iki-Ilona
s. 01.03.2016 t. Fiktion Hankienhalla e. Iki-Halla -
s. 09.09.2016 t. Tuulenpesän Seireeni e. Ellenin Sypressi SV-II

Kilpailukalenteri

Näyttelytulokset
27.12.2015 VSN, Moondance, suomenhevosorit - 11/12, 33,5p (tuomari : taffel)
10.01.2016 NJ, Kisakeskus Bailador, suomenhevosorit - 06/12 (tuomari: Welby)
16.01.2016 VSN, Harmonia, suomenhevosorit - 11/12, 36,5p (tuomari : dookie)

51 KRJ-sijoitusta, joista voittoja 6
21.12.2015 KRJ, Huvitutti, Vaativa B - 04/50
22.12.2015 KRJ, Huvitutti, Vaativa B - 06/50
23.12.2015 KRJ, Vindemia, Vaativa B - 02/28
25.12.2015 KRJ, Huvitutti, Vaativa B - 01/50
26.12.2015 KRJ, Vindemia, Vaativa B - 05/28
28.12.2015 KRJ, Ketunpolku, Vaativa B - 05/30
30.12.2015 KRJ, Korpilampi, Vaativa B - 03/30
30.12.2015 KRJ, Huvitutti, Vaativa B - 06/50
30.12.2015 KRJ, Huvitutti, Vaativa B - 04/50
30.12.2015 KRJ, Liljalehdon Tila, Vaativa B - 06/40
30.12.2015 KRJ, Liljalehdon Tila, Vaativa B - 03/40
31.12.2015 KRJ, Viisikko, Vaativa B - 04/30
01.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 05/40
02.01.2016 KRJ, Erkinheimot, Vaativa B - 04/30
03.01.2016 KRJ, Ketunpolku, Vaativa B - 05/30
03.01.2016 KRJ, Special Team, Vaativa B - 05/30
03.01.2016 KRJ, Erkinheimot, Vaativa B - 01/30
03.01.2016 KRJ, Erkinheimot, Vaativa B - 05/30
03.01.2016 KRJ, Viisikko, Vaativa B - 04/30
03.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 04/30
03.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 04/30
04.01.2016 KRJ, Hervannan Oriasema, Vaativa B - 04/30
04.01.2016 KRJ, Yorca Warmbloods, Vaativa B - 01/30
04.01.2016 KRJ, Viisikko, Vaativa B - 04/30
05.01.2016 KRJ, Viisikko, Vaativa B - 05/30
05.01.2016 KRJ, Erkinheimot, Vaativa B - 02/30

05.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 02/40
06.01.2016 KRJ, Hervannan Oriasema, Vaativa B - 04/30
06.01.2016 KRJ, Yorca Warmbloods, Vaativa B - 03/30
06.01.2016 KRJ, Erkinheimot, Vaativa B - 05/30
06.01.2016 KRJ, Special Team, Vaativa B - 02/30
07.01.2016 KRJ, Erkinheimot, Vaativa B - 05/30
09.01.2016 KRJ, Erkinheimot, Vaativa B - 01/30
09.01.2016 KRJ, Hervannan Oriasema, Vaativa B - 03/30
09.01.2016 KRJ, Ketunpolku, Vaativa B - 04/30
11.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 05/30
14.01.2016 KRJ, Hervannan Oriasema, Vaativa B - 01/30
14.01.2016 KRJ, Erkinheimot, Vaativa B - 02/30
15.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 03/40
16.01.2016 KRJ, Ketunpolku, Vaativa B - 04/30
17.01.2016 KRJ, Hervannan Oriasema, Vaativa B - 02/30
18.01.2016 KRJ, Hervannan Oriasema, Vaativa B - 04/30
19.01.2016 KRJ, Hervannan Oriasema, Vaativa B - 02/30
19.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 05/30
20.01.2016 KRJ, Erkinheimot, Vaativa B - 03/30
22.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 03/40
23.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 01/30
24.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 05/30
24.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 05/40
27.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 02/40
30.01.2016 KRJ, Fiktio, Vaativa B - 04/40

Päiväkirjamerkinnät & valmennukst

02.04.2016 - päiväkirjamerkintä - kirjoittanut : omistaja
Pohjoisessa olemme saaneet nauttia vielä lumesta ja sen tuomista iloista toisin kuin etelässä, jossa roiskuva rapa on ottanut vallan. Lumipeite on painunut ja alkanut sulaa, sillä lämpötila on ollut jo viikon verran plussalla - kesä on siis saapumassa myös meille, kuin myös uusi alkava kisakausi. Suurin osa oreistamme on saanut nauttia siitosorin viran tuomista iloista ja osa jatkaa sinnikkäästi kilparatojen kiertämistä. Tonttu on yksi oreistamme, joka valmistautuu viimeisiin laatuarvosteluihinsa; suomenhevosten- sekä yleislaatuarvosteluun. Isäukkonsa tavoin tavoitteet ovat korkealla, joten ykköstä ollaan lähdössä tavoittelemaan, mutta koskaan ei voi tietää mitä tuleman pitää. Ori on kyllä käyttäytynyt varsin mallikkaasti ja kerännyt oman ihailijakuntansa, sillä jälkeläisiä on päässyt kertymään aika reippaasti huolimatta tämän nuoresta iästä.

Olemme päättäneet valmistautua viimeisiin koitoksiin ruhtinaallisesti aloittamalla puunauksen hyvissä ajoin eli tänään. Tonttu on kerännyt itselleen aikamoisen karvatakin, joten klippaus olisi tehtävä ennen näytille viemistä, sillä kukapa tahtoisi esitellä jääkarhua - ei kukaan. Talutin orin pesukarsinalle, jossa valmistelin sen klippausta varten, jonka tulisi suorittamaan hyvä ystäväni, Minna. Omat taitoni eivät varmasti riittäisi tekemään kaunista jälkeä, joten parempi luovuttaa hevonen ammattilaisen käsiin. Minna saapui tallipihalle hyvissä ajoin,vaikka sovimme tapaavamme vasta puolilta päivin, ehkä hän halusi juoda kupposen kahvia ennen h-hetkeä. Arvaukseni tosin meni täysin pieleen, sillä nainen oli viettää oriemme parissa aikaa normaalia pidempään, sillä hänellä itsellään ei hevosia tällä hetkellä ollut. Ymmärrettyäni asian laidan annoin ohjat Minnan käsiin, joka sai rauhassa hoitaa ja tehdä työnsä Tontun parissa, sillä välin pääsin jatkamaan karsinoiden siivoamista. Reilun tunnin kuluttua nainen hihkaisi olevansa valmis ja pyysikin tulemaan tarkistamaan lopputuloksen, mikä tulisi täytenä yllätyksenä, sillä hän oli jättänyt orin lautaselle sydämen muotoisen karvatupon - mikä oikestaan oli kaunis. Klippaus oli kokonaisuudessaan onnistunut, joten nyt kelpaisi esitellä hienoa oria myös tuomareiden edessä ilman, että tarvitsisi hävetä. Kiitin Minnaa hyvästä työstä ja loimitin orin, jotta se pääsisi jatkamaan tarhailuaan ja minä omia askareitani.

06.02.2016 - päiväkirjamerkintä - kirjoittanut : omistaja
Tontun isän käytyä haalimassa kouluratsastusjaoksen laatuarvostelusta I-palkinto, mikä sai valmistelemaan oriin seuraavaan tilaisuuteen. Olihan Tonttu saanut kisauransa päätökseen sekä jälkeläisiäkin maailmaan on saatu viisi, joiden myötä tarvittavat jälkeläispisteet saadaan varmasti kasaan. Kouluratsastuksessa kilpailleen orin kanssa ollaan valmentauduttu ja harjoiteltu aktiivisesti, vaikka ei kisakenttiä ei olla enää toviin kierrelty. Tonttu on kaiken kaikkiaan miellyttävä ratsu, vaikka ei olekkaan hevonen viisaimmasta päästä. Yhden jälkeläisen tahdoin tätä ponista talliin jättää, nimittäin Vekaratontun, joka on olemukseltaan samankaltainen kuin isänsä, mutta vain pienhevonen. Vekaran kanssa tullaan jatkamaan sukunsa jalanjäljissä, valloittaen koulukenttiä aina kansalliselle tasolle asti. Totta kai ensin jännitetään oriin laatuarvostelutuloksia ja pidetään peukkuja pystyssä!

08.01.2016 - kouluvalmennus : Vaativa B - kirjoittanut : catia
Saavuin hervannan oriasemalle valmentamaan Ninniä ja Kuukarin Hankitonttua. Annoin Ninnille luvan aloittaa alkuveryttelyt ennen harjoitukseen siirtymistä, joka tällä kertaa oli avotaivutuksien teko ravissa. Jotta avotauvutukset sujuisivat, pyysin ratsastajaa tekemään taivutuksia ympyräkahdeksikolla, n. 15-20m haljaisijalla. Tonttu ei aluksi meinannut taipua, joten pyysin tekemään ympyrän kahteen kertaan peräjälkeen, jotta hevonen taipuisi mahdollisimman hyvin. Pyysin ninnin luokseni, jotta pystyin nyt lyhentämään taivuttavaa ohjaa, jotta käsi pysyy jatkuvasti joustavana. Pyysin nyt ratsastajaa tekemään pitkän sivun alkuun voltin, jolla tarkistimme taivutuksen. Toisella kertaa mentiin ravissa, ja pyysin nyt jättämään avut "päälle" ja jatkamaan näin muutaman askeleen verran. Väliin taas voltti, jolla voi tarkastaa hevosen reagoinnin apuihin. Takaisin uralle ja ennen pitkän sivun loppua voltille. Näin mentiin pari kierrosta, kunnes oli loppuveryttelyjen aika.

08.01.2016 - kouluvalmennus : Vaativa B - kirjoittanut : dookie
Useamman tunnin automatkan jälkeen löysin vihdoin itseni kauniin tallin pihasta. Olin ensimmäistä kertaa vierailemassa Hervannassa, ja ensivaikutelma oli vallan mainio - tarhat olivat täynnä toistaan upeampia oreja, joista kaksi tulisivat tänään valmennettavakseni. Autosta ulos päästyäni suuntasin kohti tallia, jossa minut vastaanotti oriaseman omistajatar Ninni. Hän oli jo laittamassa ensimmäistä ratsuaan, kaunista tummanrautiasta Tonttua kuntoon. Juttelimme ympäripyöreitä ja vähän vähemmän pyöreitä juttuja tallin hevosista, ja etenkin tämän päivän valmennettavista.

Ninni ja Tonttu olivat pian valmiita töihin, joten suuntasimme maneesiin, joka oli lämpimämpi kuin ulkoilma - kirpeä pakkanen tuntui näin pohjoisessa vielä kirpeämmältä kuin kotosalla. Ninni nousi ratsunsa selkään ja käveli pitkin ohjin reippaat ja pitkät alkukäynnit. Hiljalleen hän kokosi ohjia tuntumalle ja aloitti työskentelemään käynnissä. En puuttunut alkuverryttelyihin muutamaa kommenttia enempää, jotta pystyisin seuraamaan ratsukon yhteistyötä. Meno oli alkuun melko töksähtelevää, kun Tonttu yritti pysähdysten lomassa juurruttaa kavionsa maahan. Kyydissä istuva nainen kuitenkin teki selväksi, että nyt tehtäisiin töitä eikä laiskottelulle annettu tilaa. Koko verryttely oli täynnä lyhyitä valtataisteluita, joista ratsastaja voitti suurimman osan. Hiljalleen Tonttu alkoikin kulkemaan hieman ideaalimmassa muodossa jätti jumittamisen pois, jolloin meno alkoi näyttämään jo melko pehmeältä ja hyvältä.

Alkuverryttelyt hoidettuaan ja pienen huilitauon jälkeen aloitimme itse valmennuksen. Pyysin ratsukkoa jäämään kolmikaariselle kiemurauralle, jossa heidän tuli tehdä pysähdys-peruutus-koottu käynti -siirtymät pituushalkaisijan päällä suoristuksen jälkeen. Ensimmäiset peruutukset olivat hieman tahmeita, mutta alkoivat paranemaan toistojen jälkeen. Muutaman kierroksen jälkeen muutimme tehtävää niin, että peruutuksesta tuli siirtyä koottuun raviin. Tonttu kuunteli ratsastajaansa hienosti, ja ratsukko teki pehmeät ja täsmälliset siirtymät. Taas parin kierroksen jälkeen muutin tehtävää niin, että suoristuksiin tuli tehdä neljän askeleen käyntisiirtymä, tehdä kaari kootussa laukassa, ja seuraavaan suoristukseen taas siirtyminen käyntiin ja uusi laukannosto. Alkuun siirtymät eivät olleet riittävän teräviä, vaan Tonttu otti raviaskeleita siirtymisten väleissä. Muutaman hieman ronskimman siirtymän jälkeen ori alkoi kuuntelemaan vielä paremmin, ja teki siirtymät joka kerta paremmin ja paremmin. Loppua kohden meno näytti jo oikein hyvältä; Tonttu käytti takaosaansa hyvin ja liikkui sopivan kootussa muodossa, taipui ja asettui hienosti. Näihin tunnelmiin oli hyvä lopetella, ja ratsukko sai siirtyä itsenäisten loppuverryttelyiden pariin.

07.01.2016 - kouluvalmennus : Vaativa B - kirjoittanut : Sussu
Saavuin Hervannan Oriasemalle valmentamaan Ninniä ja hänen suomenhevosoriaan Tonttua. Saapuessani maneesille oli ratsukko ehtinyt jo aloittamaan verryttelyn, joten pääsimme heti työskentelemään kunnolla ja käskinkin Ninnin istua harjoitusraviin. Heti kun ori ymmärsi joutuvansa töihin, alkoi se matelemaan uraa pitkin ilman minkäänlaista lentoa liikkeissään. Onneksi Ninnillä oli selvästi vahva tahto ja raippa kädessä, joten kohtalaisen nopeasti oriin saatiin liikettä. Ravissa ratsukko joutui tekemään paljon väistöjä ja avotaivutuksia, joilla saatiin Tonttu vertymään hyvin. Tehtävää vaihdettiin tarpeeksi usein, jottei komea suomenhevosori kyllästyisi hommiin. Laukassa hiottiin laukanvaihtoja ja vastalaukkoja. Kun nämä kaksi asiaa yhdistettiin, Tonttu alkoi todella helposti ennakoimaan laukanvaihtoja, eikä malttanut laukata vastalaukassa. Tarpeeksi monen yrityksen jälkeen tehtävä oli Tontulle selvästi todella helppo. Ratsukon työskentelystä huomasi sen, että vaikka Tonttu oli todella haastava ratsu, oli Ninni jo oppinut sen temput ja osasi puuttua pelleilyihin heti. Laukkojen jälkeen ratsukko joutui vielä ottamaan jonkin verran siirtymisiä, jotta laukoista kuumunut ori saatiin rauhoittumaan. Loppuraveissa Tonttu näytti jo todella miellyttävälle ja rennolle. Valmennus oli sujunut oikein hyvin ja Ninni sai olla tyytyväinen niin Tonttuun kuin omaan ratsastukseensakin!

06.01.2016 - päiväkirjamerkintä - kirjoittanut : omistaja
Ensimmäiset kovat pakkaset saatiin meille, mikä ei ollut erityisen hyvä juttu. Liikutettavana olisi ollut monta hevosta, mutta pakkasen paukkuessa lähempänä kolmekymmentä teki mieli painua paksuimman viltin alle. Lämmin kuppi kahvia ja oli jouduttava talliaskareiden kimppuun, sään ollessa mitä on. Tallin omistajan arki ei ole kovinkaan ruusuinen talvella ja varsinkaan näin pohjoisessa! Paksu vaatekerros päälle ja ei kun menoksi, sillä pari kymmentä karsinaa odotti siivoojaansa. Hevoset saisivat ulkoilla tänään vain muutaman tunnin, sillä kukapa tuolla kylmyydessä haluaisi seisoa omasta tahdostaan - en minä ainakaan.

Jätin Tontun karsinaansa, sillä olin päättänyt juoksuttaa sen maneesissa, kunhan kaikki muut askareet olisi saatu hoidettua. Se odotti tyytyväisesti omassa pilttuussaan, joka oli huomattavasti lämpimämpi vaihtoehto lyhyemmällekin ulkoilulle. Nakkasin sille kasan heinää, jotta viihtyisi edes jonkin aikaa yksikseen ilman vierustoverinsa seuraa. Viimeisen karsinan siivottuani sormeni olivat kohmeessa, vaikka talli ei kovin kylmä ollutkaan, sillä ovet pyrittiin pitämään kiinni etenkin tällaisilla keleillä. Karsinaan päästyäni Tonttu tervehti minua iloisesti ja yritti puskea päätäänsä kainalooni, mikä sai hymyn nousemaan kasvoilleni. Nakkasin juoksutusvarusteet tämän päälle ja tallustimme aivan tallirakennuksen vieressä sijaitsevaan maneesiin. Annoin Tontulle heti pitkän liinan, jotta pääsi liikkumaan heti alkuun vapaammin. Teimme reippaita käyntiharjoituksia, josta siirryttiin ravailemaan vasempaan sekä oikeaan kierrokseen, jotta ei jäädyttäisi paikoilleen. Reippaan lämmittelyn jälkeen otettiin muutamia laukkapätkiä, joista ori vasta innostuikin. Tahdikkaan laukkaamisen jälkeen pyysin siirtymään raviin, vaikka mielelläänhän se olisi jatkanut samaa rataa, mutta nyörtyi pyyntööni. Reippaan puolituntisen juoksutuksen aikana saatiin hevonen lämpenemään, mutta juoksuttaja oli niin jäässä, etteivät sormet enää liikkuneet. Talliin päästyämme riisuin Tontun vähäisetkin varusteet pois, suoritin pikainen harjauksen ja kävelin nopeassa tahdissa sisälle juomaan kupposen kuumaa kaakaota ennen kuin lähtisin hakemaan muut hevoset sisälle. Toivottavasti sää lauhtuisi, jotta päästäisiin treenaamaan oikein kunnolla pelkän juoksutuksen sijasta.